Kuva: Evan Shapiro, Media Universe Map 2025
Monen tuumailun jälkeen en päässyt sujuvampaan otsikointiin kuin tähän. Kuulostaa pelottavalla tavalla konsulttijargonilta, mutta pyrin pitämään elämänmakuisen tunnelman. Tervetuloa lukemaan viimeistä LEAD-johtamisvalmennuksen oppimisblogia, joka toimii myös henkilökohtaisena oppimispäiväkirjanani. Ava-akatemian koulutus päättyi helmikuun puolivälissä ja sain 10 kuukauden kokonaisuuden onnistuneesti päätökseen.
Vielä joitain vuosia sitten en olisi osannut sanoittaa tai tunnistaa, että ihailtava ammatillinen kyvykkyys nähdä syy-seuraussuhteita, vaikutusalueita ja eri toimijoiden välisiä dynamiikkoja kiteytyy yhteen sanaan: systeemiajatteluun. Loppuvuoden koulutuspäivässä pureuduimme kouluttaja Elina Söderlundin johdolla systeemisyyteen ja systeemiajatteluun. Systeemisyys tarkoittaa kokonaisuuksien ja niiden osien keskinäisten suhteiden ymmärtämistä. Systeemiajattelu taas tarkastelee ilmiöitä, kuten mediasisältöjen jakelun digitalisoitumista ja konsolidoitumista, laajoina, dynaamisina kokonaisuuksina sen sijaan, että keskittyisi yksittäisiin osiin irrallaan toisistaan. Erittäin keskeinen johtamistaito, joka tuntuu kehittyvän osittain vain ajan ja kokemuksen kautta ja osittain tietoisuuden ja analyyttisyyden avulla. Pelkkä tiedon tankkaaminen tai teoreettinen ymmärrys ei tunnu riittävän.
Erityisen kiehtovaa systeemiajattelussa on kykyä nähdä ilmiöiden taakse ja omaksua keinoja ratkaisujen löytymiseksi myös silloin, kun lopputulos ei piirtyisi täysin selkeänä eteemme. Luovat toimialat ja luovat liiketoimintaekosysteemit, jotka eivät ole millään tavalla irti muista ekosysteemeistä, ovat juuri tällaisessa ajanjaksossa. Toiveikkaina ja toivottomina radikaalisti muuttuneessa toimitakentässä, jonka systeeminen hahmottaminen vaatii vielä hieman aikaa, ponnisteluja ja tietoista laajempien kokonaisuuksien seuraamista.
Film Tampereella tehtiin 2025 alkaen kaksi keskeistä peliliikettä: perinteisen elokuva- ja tv-toimialan rinnalle kutsuttiin videopeliala tavoitteena synnyttää poikkitoimialaisempi, liiketoimintalähtöisempi ja skaalautuvampi AV-ekosysteemi Tampereelle. Toinen peliliike oli tiimitason johtamisessa. Pistemäisten alainen-esihenkilökehityskeskustelujen sijaan kehityskeskustelut käydään jatkeena tiimitason strategiapäivien perään ja puolivuosittain tavoitekortteja tarkastellaan koko tiimin voimin, ei vain kaksin, ja isompaa ekosysteemin tilannekuvaa vasten. Tavoitteena fasilitoida malli, joka auttaa johdettavaa vastaamaan kysymykseen ”miten tämä kaikki liittyy minuun”. Tällainen kehityssuunta on tuonut toimintaamme proaktiivisuutta ja tilannekuvatietoista työskentelyä. Lisäksi yhdessä mahdollisuuksien ja haasteiden puntarointi liimaa tiimiä yhteen toimialoihin poteroitumisen sijaan – pelit peleinä ja leffat leffoina.
Olen kokenut tämän tärkeämmäksi kuin ehkä alkuun ajattelinkaan. Siiloutuminen lähtee syntymään kuin varkain arjen tasolla, jos käytäntöjä ei muuta tietoisesti. Edellä mainitut muutokset edellyttivät systeemiajattelun olennaista työkalua, juurisyyanalyysiä. Juurisyyanalyysi tarkoittaa ongelman pintatason ilmiöiden takana olevien rakenteiden tunnistamista. Mitä paremmin olemme tunnistaneet juurisyitä pintaan nousseiden haasteiden taustalla, sitä paremmin olemme onnistuneet vaikuttamaan alueemme AV-ekosysteemin tarpeisiin – ja toisinaan nöyrtymään valtavien ehkä sukupolven verran kestävien muutostarpeiden äärellä.
Artikkelin pääkuvassa esimerkkinä media-alan konsultti-kouluttaja Evan Shapiron mediauniversumikuva, joka toimi mm. yhtenä materiaalina viime vuoden lopun strategiasession työkuvana tiimille. Tästä ylätasosta laskimme lopulta ekosysteemitason paikalliseen ja vielä omaan henkilökohtaiseen tekemiseen. Minkälainen rooli Film Tampereella on ja minkälaiset roolit kullakin tiimissä on, jotta vauhdilla muuttuvalla AV-ekosysteemillä olisi paikallisesti ja verkostoissamme edellytykset vahvistua – ja joinain aikoina vain selviytyä.
Jos yhteen keskeisimpään digitaalisten mediasisältöjen kuluttajakäyttäytymisen muutokseen perehtyminen kiinnostaa, suosittelen lämpimästi kuuntelemaan viime joulukuun antoisan masterclass-luennon. Film Tampere ja amerikkalainen XYZ Films tuottavat kansainvälistä (UK/USA/Eurooppa) masterclass-luentosarjaa, jossa jaetaan ajankohtaista toimialatietoa ja näkökulmia alan ammattilaisille. Puhujina tällä luennolla ovat: David Kerns, COO & Executive Producer, Dropout.tv (US), Jon Leland, CEO/Founder, Popular Demand Studios (US) ja Victoria Fäh, Manager, IPR Lab (UK).
Fasilitoinnilla olosuhteet olennaiseen
Ei ole tavatonta, että ekosysteemilähtöisessä johtamistyössä riittämättömyyden ja hallinnan menettämisen tunteet vierailevat arjen puurtamisessa. Olennaista ei tietenkään ole yrittää vaikuttaa kaikkeen, auttaa kaikkia tai seurata herpaantumatta toimialojemme uutisoinnin jokaista käännettä. Yhden lounaan aikana 10 AI-studiota on kuopattu, VR-laseja heitetty toimimattomina roskiin, 100 elokuvaa julkaistu globaalisti ja satoja tuhansia wishlist -tilaajia kerääntynyt kuhisemaan uuden pelin lanseerauksen äärelle. Ekosysteemien johtamisessa on mielestäni aika paljon enemmän kyse kyvystä fasilitoida. Hyvällä fasilitoinnilla päästään vastuullisempiin päätöksiin, ratkotaan ongelmia luovemmin ja saadaan toimijoiden tarpeet paremmin kuuluviin. Fasilitaattori ikään kuin siivoaa melun ympäriltä, auttaa laskeutumaan yhteiseen ja olennaiseen.
Koulutuksen aikana (joka osui myös AV-alojen vaikeaan ajankohtaan 2025–2026) kiinnitin normaalia enemmän huomiota, minkälaisia johtamisoppeja seuraan ja missä ympäristöissä. Kotimaisessa toimialojen johtajuuspuheessa vallitsi (ja vallitsee tämän kirjoittamishetkellä) joko matalalentoisuus ja kapeakatseisuus, tai sitten jopa harhainen ja ontto toivopuhe, jossa luovutaan toimijuudesta ja kirjaimellisesti toivotaan, että jokin pelastus nyt tapahtuisi. Vietin enemmän aikaa toisenlaisissa pöydissä ja keskusteluissa. Palasin muistiinpanoihin viimeiseltä vuodelta. Oivalluttavimmat, ympäröivien ilmiöiden systeemisyyttä kirkastavat ja havainnollistavimmat opit ja keskustelut olen käynyt AI-ratkaisuihin keskittyvän IT-konsulttitoimiston teknologiajohtajan, tuotantotalouden työelämäprofessorin, organisaatiojohtamiseen suuntautuneen futuristin, maailmaa nähneen vastuullisuuskonsultin sekä kvanttilaskennan avulla interaktiivisesta tarinankerronnasta väitelleen tohtorin kanssa. Kun altistaa itsensä tällaisiin tiedon ja ajattelun ympäristöihin, huomaa omasta leipälajista syy-seuraussuhteita, tunnistaa juurisyitä ja luottamus omaan tekemiseen vahvistuu. Fasilitoijan on tärkeä tulla fasilitoiduksi. Suosittelen hakeutumaan sellaisten ihmisten pariin, jotka ruokkivat uteliaisuutta, tervettä skeptisyyttä ja joiden ajattelu on aivan toisessa asennossa, kuten yksi mentoreistani joskus osasi kertoa.
Alla koulutusmateriaaleista (Ava-akatemia, Söderlund, 2025) kuvakaappaus, jossa Järvensivu havainnollistaa rinnakkain ja yhdessä tekemisen eron. Otin kuvan irti kontekstista ja katson sitä hetken oman työnkuvan läpi. Kuva havainnollistaa hienosti esimerkiksi sen, miltä meillä Film Tampereella nuoremman ohjelmistopohjaisen pelialan ekosysteemien törmäyttäminen perinteiseen elokuva-alan ekosysteemiin näyttää – tai optimaalisessa tilanteessa olisi tarkoitus näyttää. Ei ajatus ole luoda irrallisia tuotteita ja palveluita siiloista käsin ja sattumanvaraisesti, vaan systemaattisesti transformoida koko AV-teollisuuden tuotantoprosessia. Tämä vaatii paljon fasilitointia ja sen äärellä olemme.
Mikäli luovien alojen ekosysteemijohtaminen kiinnostaa, keskustelin hiljattain julkaistussa ”Miten käyttää valtaa viisaasti” -podcastissa professori Jari Stenvallin ja väitöstutkija Sanni Pöntisen haastattelemana aiheesta. Voit kuunnella jakson täältä. Keskustelua kehystävät itselle tärkeät johtamisen teemat ja polttoaineet: intuitio, rohkeus ja luovuus.
Kuvalähde: Tampereen yliopisto
GROW-mallista työkalu johtamiseen systeemisen muutoksen matkalla
Laskeudutaan abstraktista konkreettisen äärelle. Loppuvuoden koulutuspäivien aikana tutustuimme kouluttaja Pasi Haaponiemen johdolla GROW-mallin, jonka nostan tähän oppimisblogini lopuksi. Malli voi ensi lukemalta tuntua pitkältä ja turhankin käsikirjoitetulta ohjenuoralta, mutta yksinkertaisesti neljään kysymyspatteriin jäsenneltynä malli antaa toimivan viitekehyksen johtajalle ja johdettavalle. En ole hyödyntänyt GROW-mallia kuin pari kertaa kehityskeskustelussa ja satunnaisesti Film Tampereen luotsaamassa AV Growth -kasvuohjelmassa. Huomaan mallin palvelevan parhaiten silloin kun käsillä on pulma, yhteisymmärryksen tai suunnan puuttuminen.
Valmentavan johtamisen GROW-malli (Whitmore 2009) tulee sanoista Goals-Reality-Options-Will. Se on valmentavan johtajan ja johdettavan dialogi, jonka avulla edetään tavoitteista kohti toimenpiteitä. Kyseessä on hyvin ratkaisukeskeinen ja toimijuuteen kannustava malli. Vastuu tavoitteiden asettamisesta, ongelman määrittelystä, vaihtoehtojen valinnasta ja etenemisen suunnittelusta on johdettavalla (Työterveyslaitos, 2026). GROW-malli voi antaa pitkäjänteiseen työskentelyyn systeemisyyden matkalle navigointityökalun, joka palauttaa yksilön toimijuuden kokemuksen ja kirkastaa johtajan roolia mahdollisuuksien kirkastajana. Kuten aiemmassa podcast-haastattelussakin kerroin, hyvien tiimiläisten kanssa johtajana tehtäväni on mahdollistaa onnistumisen olosuhteet ja pysyä pois tieltä.
GROW-malli
G = goal: Auta johdettavaa määrittelemään tarkasti omat tavoitteensa käsiteltävän asian suhteen
R = reality: Auta johdettavaa hahmottamaan nykyhetken todellisuus
O = opportunities: Auta johdettavaa hahmottamaan, mitä mahdollisuuksia hänellä on edetä kohti tavoitettaan ja mitä hän voi tehdä sen saavuttamiseksi?
W = will: Vedetään keskustelu yhteen ja sovitaan konkreettisesta toiminnasta
Koulutuksen aikana ja vielä sen jälkeenkin oma ja työyhteisöni rooli on selkiytynyt taas piirun verran paremmin. Olen oppimisblogeissani kirjoittanut muutoksesta psykologisesta näkökulmasta, turvallisuuden tunteen johtamisesta neurokemiallisesta vinkkelistä, organisaatioiden ketteryydestä ja kyvystä oppia ja systeemiajattelusta ja fasilitointitaidoista. Kaikista näistä luovaan alaan, erityisesti audiovisuaaliseen toimialaan, soveltaen. Toivottavasti olen onnistunut pitämään teksteissä sopivan tason niin, että havainnot eivät täysin sulje muiden alan ammattilaisia ulkopuolelle, mutta tarjoavat asiantuntijuutta sopivasti ollakseen relevantteja oman alan johtajille ja asiantuntijoille. Aikaisemmat blogijulkaisut Film Tampereen sivuilta.
Lämmin kiitos Ava-akatemialle ja koulutuksen muille opiskelijoille. Kiitos koulutuksen ajaksi nimetylle työpaikkaohjaajalleni ja Business Tampereen operatiiviselle johtajalle Pertti Aimoselle, työpaikkamentorilleni ja BT:n ulkomaisten investointien johtajalle Oliver Husseylle, BT:n ulkopuolisille mentoreilleni ja tietysti Film Tampereelta Niinalle ja Artolle. Tätä kirjoittaessani olen jo osallistunut valmentavaan AI-koulutukseen, koska jatkuva oppiminen ei ole itselle vain hieno sanapari vaan oikeastaan olennainen osa työelämää.
Jos sinulla itselläsi tai jollain tutullasi on kirjoituskynä herkässä ja näkemyksiä tai kokemuksia jaettavaksi Film Tampereen ammattilaisblogiin, vinkkaa siitä vieraskynäkoordinaattorillemme ja FT:n uutiskirjeen päätoimittajalle Niina Virtaselle niina.virtanen@businesstampere.com.
Jos AV-yrityksesi kaipaa apua tai sparrailua rahoitukseen, kasvuun tai kansainvälistymiseen, ole yhteydessä Film Tampereen asiantuntijoihin keväällä avatun Business Tampereen ajanvarauspalvelun kautta. Peliteollisuuden ja pelillistämisen kysymyksissä auttaa asiakkuusvastaava Arto Käyhkö ja elokuva- ja tv-alan, kuten tuotantokannustinasioissa, auttaa asiakkuusvastaava Niina Virtanen. Toimialarajat ylittävissä cross- ja transmediaprojekteissa voit olla yhteydessä kumpaan vain ja joskus voi olla hyvä ottaa mukaan Business Tampereen muita huikeita asiantuntijoita tekoälystä kiertotalouteen. Autamme löytämään sopivimmat asiantuntijat. Pääset täältä varauskalenteriin.
Oikein hyvää alkavaa kesää ja iloa jatkuvaan oppimiseen!
Kuva: Érica Dahlström‑Dezonne / Erica Dahlström-Dezonne
Lähteet ja materiaalit:
Ava-akatemia (2025–2026). Ava-akatemia – Opiskele oppisopimuksella. Johtamisvalmennuksen koulutusmateriaali. Saatavilla: https://ava-akatemia.fi/
Business Tampere. XYZ Masterclass: Storytelling in Direct-to-Consumer Content. Saatavilla: https://businesstampere.com/
Järvensivu, T. (2019). Kiertotaloudesta kasvua. PowerPoint-esitys.
Shapiro, E. (2025). Media Universe Maps 2020–2025. Saatavilla: https://evanshapiro.com/
Stenvall, J. & Pöntinen, S. (2026). Miten käyttää valtaa viisaasti? Podcast, jakso 4: Vieraana Film Tampereen ohjelmajohtaja, Fanny Heinonen. Tampereen yliopisto. Saatavilla: https://open.spotify.com/